Melkein luiskahdin taas IPG:n pariin

Kävin tällä viikolla hyvin pitkän ajan jälkeen maalimiehen luona.
Ei minun pitänyt. Olinhan lopettanut koko IPO/IPG sekoilun omalta osaltani, mutta vastasin pyyntöön, joka minulle esitettiin.

Minua pyydettiin viemään Jack maalimiehelle. Kyseinen henkilö halusi ehdottomasti tavata Jackin, joten ei siinä auttanut muu kuin vastata kutsuun ja mennä koiran kanssa paikalle.

Viimeisimmät muistikuvat IPO/IPG:stä on se, että oma mielentila oli hyvin negatiivinen ja koiratkin olivat kanssani negatiivisessa tilassa.
En nauttinut siitä mitä teimme.

Tämä tapaaminen oli jotain ihan muuta.
Koko sessio oli alusta loppuun saakka hyvin rauhallinen ja seesteinen.
Koiria ei pakotettu mihinkään mitä ne eivät itse tarjonneet ja ohjaajankin oli helppo vaipua mukavan rauhalliseen tilaan ja nauttia matkasta.

Suurin yllätys oli IhQ ja siksi ajatus paluusta kyseisen lajin pariin alkoi kyteä. Sammutin sen kipinän kuitenkin hyvin nopeasti, koska minusta ei ole siihen maailmaan. Olen aivan liian herkkänahkainen ottamaan vastaan sen kaiken negatiivisen arvostelun.

IhQn viimeisimmät treenit olivat sekametelisoppaa, jossa koira halusi tumppu suussa paeta kentältä autolle.
Se ei koskaan halunnut jäädä kentälle minun kanssani ja pidellä tumppua suussa.
En tiedä mitä koiran päässä silloin tapahtui, mutta mukavaa sillä ei ollut.

Kun tapasin maalimiehen ja teimme pieniä harjoitteita, koira muuttui hermostuneesta sekoilijasta vähitellen keskittyneeksi ja varmaksi.
Viimeiseksi maalimies halusi tehdä lyhyen hypyn tyynyyn.
Siinä vaiheessa, kun IhQ kiihdytti kohti maalimiestä ja olin laskenut liinasta irti, olin varma, että saisin pyydystää IhQa pitkin kenttää, kun se juoksisi tyyny suussa kohti auringonlaskua.

Vielä mitä!
Jumalattoman spurtin, hypyn ja kovan iskun annettuaan tyynyyn, IhQ juoksi suoraan tyyny suussa minun luokse ja seisoi vieressäni täysin rentona ja varmana itsestään.
Sen itseluottamus ja meidän yhteistyö oli yhdellä lyhyellä treenikerralla korjattu.
Se oli uskomattomin tunne mitä olin pitkään aikaan tuntenut.
Minä olin saanut koirani takaisin. Sen päässä olleet solmut olivat auki.

En luiskahda enää IPO/IPG maailmaan, mutta ehdottomasti aion nauttia tuosta hetkestä vielä pitkään. Se oli parasta mitä meille on tapahtunut pitkään aikaan.
Kiitos maalimiehelle.