Kärsin pentukuumeesta.
Aivan järkyttävän kova pentukuume.
Välttelen katselemasta muiden kasvattajien mainoksia, sillä nyt jos koskaan on olemassa suuri riski siihen, että soitan jollenkin kasvattajalle ja koitan saada itselleni pentua.
Olen luonnollisesti päättänyt odottaa Velkan pentuetta ja sieltä valitsen itselleni sopivan yksilön, mutta sitä ennen on hieman pohdittavaa.

Millainen pentu olisi sopiva?

Koska minulle on vain yksi ja ainoa laji olemassa ylitse muiden, on luonnollisesti tärkeää, että pentu käyttää luontaisesti kirsuaan, mutta entäpäs temperamentti?

Kiihkeämpi koira on helppo kouluttaa temppuja varten. Kiihkeä koira reagoi kaikkeen ja se on hyvin nopea oppimaan. Kiihkeä koira tekee kaiken täysillä ja antaa vietikkään vaikutelman.

Arjessa kiihkeä koira ei välttämättä ole kuitenkaan kovin mukava ja helppo. Kiihkeä koira voi tuntua raskaalta, varsinkin ympäristössä, jossa elää monta tuhatta muutakin perhettä.
Kiihkeä koira pitäisi osata pitää rauhallisena, ettei se sinkoilisi hihnassa vailla järkeä…

Entäpä sitten sellainen rauhallisempi tapaus?

Temperamentiltaan tasaisempi ja järkevämpi yksilö selviää ilman erillistä opettamista arjessa loistavasti.
Se on helppo ja arki rullaa itsestään.
Temppujen opettaminen on kuitenkin työläämpää, sillä tasaisen rauhallinen koira ei koe temppujen tekemistä ihmisen huviksi kovinkaan tärkeänä.
Tätä tyyppiä täytyy osata kouluttaa ja etenkin motivoida!!

Entäpä sitten minun ominaisuudet?

Itse olen erittäin harrastuspainoitteinen tyyppi.
Ykköslaji on palveluskoirien metsäjälkikoe, muita palveluskoira lajeja ei ole ole olemassa, eikä niitä edes harkita.

Osaan ohjata rauhallisesti ja järkevästi, vaikka se toisinaan tuntuukin olevan mahdotonta. Turhaudun itseeni hyvin usein, kun en osaa ja ehkä se suurin: En malta! Malttia ja kärsivällisyyttä pitkäjänteiseen asioiden toistamiseen ei riitä.

Sekametelisoppa siis… valitse nyt tässä itsellesi seuraava pentu…