Tänään Jackin kanssa kävin Riihimäellä näyttelyssä.
Olen aina vieroksunut näyttelyitä ja jännitän niissä itseni aina ihan hermoraunioksi, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus.
Aamulla ennen lähtöä voin pahoin ja mietin monta kertaa, että lähdenkö edes ajamaan Riksuun.
Vettä satoi kaatamalla, eikä sateen loppumiselle tai tauolle ollut näkyvissä merkkejäkään.
Olin kuitenkin päättänyt, että puen hameen päälleni ja tarvittaessa Nokian keltaiset kumisaappaat.
Tuskallisen pitkän odotuksen jälkeen alkoi viimein dobermannien vuoro kehässä. Sade lakkasi ja alkoi aurinko tulla näkyviin.
Kaikilla muilla oli pikkuiset kengät jaloissaan, minulla ne keltaiset kumisaappaat ja polvien yläpuolelle ylettyvä hame.
Sen verran minulla oli aamulla pelisilmää, että puin keltaisen puseron, joten sävyt olivat kohdillaan puseron ja kumisaappaiden kanssa.
Katselin, kun nuoria ja vetreitä uros dobermanneja liikuteltiin kehässä.
Ihailin handlereiden taitoa ja koirien intoa. Samaan aikaan Jack nautti kahden nuoren tyttölapsen kosketteluista ennen kehään menoa.
Viimein tuli meidän vuoro ja minä harpoin kumpparit jaloissani kehään.
Aluksi tuomari ei edes huomannut meitä, kun hän oletti meidän tulevan toisesta suunnasta.
Tuomari totesi hymyillen, että tämä koira taitaakin olla koulutettu, johon vastasin pilke silmissäni, että tämä on ainoa, joka on koulutettu 😉
Eihän asia todellisuudessa niin ollut, mutta jos kerran vitsiä heitetään, niin siihen luonnollisesti vastataan.
Harpoin kehässä minkä pystyin ja Jack tuli mukana.
Ilmeisesti iloinen meininki vetosi tuomariin siinä määrin, että KÄY ERI 1 SA tuli arvosanaksi heti.
Paras uros kehässä jouduimme sitten valioluokan koirakon kanssa odottelemaan, että nuoret urokset saatiin liikkeelle, sillä meillä kahdella koirakolla oli niin varmaa menoa, että nuoremmat olivat meille molemmille hidaste.
Lopulta jonkinlaista liikettä saatiin aikaiseksi ja tuomari valikoi valioluokan koiran PU1 arvoiseksi ja suureksi yllätykseksi Jack ansaitsi PU2 sijoituksen.
Kaiken kruunasi meidän kohdalla se, että Jack sai viimeisen SERT ja sitä myötä Jackista tuli Suomen muotovalio.
En pystynyt hillitsemään tunteitani, vaan kyyneleet nousivat silmiin ja vollotin avoimesti, sillä kaikki se työ ja menetetyt eurot kulminoituivat nyt tähän hetkeen.
Jack on nyt Suomen ja Liettuan Muotovalio!