Koiraa ja koiran omistajaa koskevaa lainsäädäntöä on meillä Suomessa runsaasti.
Lainsäädäntö on erinomaisesti tiivistetty mm. Kennelliiton sivuilla.
Lainsäädäntö on helppo löytää tänä päivänä, mutta monikaan ei tunnu ymmärtävän mitä näillä säädännöillä haetaan.
Tiivistettynä asia on näin: Se, joka koiraa ulkoiluttaa tai hoitaa sillä hetkellä, on vastuussa KAIKESTA mitä se koira tekee. Jos koira päästetään hihnassa hyökkäämään ohitse menevän pyöräilijän pohkeeseen kiinni, niin se pyöräilijä ei ole vastuussa siitä, vaan sen koiran ulkoiluttaja.
Toki voimme keskustella siitä, että olisiko tilannetta voitu ennakoida, jolloin vastaus kysymykseen on Kyllä.
Polkupyöräilijä olisi voinut antaa itsestään äänimerkin, jolla ilmoittaa aikeensa ohittaa koirakko, jolloin koiran ulkoiluttaja olisi kerinyt hihnan lyhyelle ja tilanne ei olisi päässyt eskaloitumaan.
Mutta koska elämme yhteiskunnassa, jossa meillä tuntuu olevan vain oikeuksia, eikä lainkaan vastuuta tai velvollisuuksia, niin vastaavia tilanteita tai läheltä piti tilanteita pääsee valitettavasti syntymään.
Koiran koulutus
Virheellisesti kuvitellaan, että käytyämme sen koiran kanssa yhden kurssin, niin sitä ei tarvitse enää kouluttaa. Tämä ajatus on väärä.
Todellisuudessa koiran koulutusta tapahtuu koko koiran elämän ajan tai ainakin sen koulutustason ylläpito.
Koiran kouluttaminen ei tarkoita yksistään sitä, että käydään kokeissa ja kilpailuissa.
Koira tulee kouluttaa yhteiskuntakelpoiseksi.
Ja tämä tarkoittaa nyt sitten sitä, että koira elää osana yhteiskuntaa yhdessä oman ihmisen kanssa niin, että se ei aiheuta vaaraa itselleen, ihmiselleen ja ympäristölleen.
Ja nyt taas muistutan koiran sen hetkisen hoitajan vastuusta: Kun huolehdimme koirasta sillä hetkellä, me olemme vastuussa sen toiminnasta. Alaikäisen ulkoillessa koiran kanssa, me vanhemmat olemme korvausvelvollisia, mikäli jotain ikävää tapahtuu koiran kanssa!
Miten voimme sitten ennaltaehkäistä vaaratilanteiden syntymistä?
Menemme uuden pennun kanssa pentukurssille ja jatkamme sen koiran kanssa koulussa käymistä vähintään sinne 2 vuotiaaseen saakka ja sen jälkeen opittuja taitoja pidetään yllä koko koiran loppu elämän ajan.
Miksi vähintään sinne saakka, kunnes koira on 2 vuotta?
Siksi, koska koirat ovat kuin pahaisia teinejä siinä 9 kk:n – 2 vuoden ikäisinä.
2 ikävuoden jälkeen koirat alkavat viimein aikuistumaan ja elämä niiden kanssa alkaa olemaan oikein mukavaa, KUN ne on hyvin koulutettu.
Mitä taitoja minun olisi hyvä koiralleni opettaa?
Kulkemaan hihna löysällä ulkoiluttajan rinnalla tai ainakin hihna löysällä.
Olemaan hihnassa hiljaa, eli vastaan tuleville koirille ei räyhättäisi. Opetetaan koira ohittamaan toiset koirat nätisti.
Luoksetulo. Ehdottoman tärkeä taito.
Seis – käsky. Koira pysähtyy paikoilleen seisomaan.
Miten?!
Mene koiran kanssa paikallisen koirakerhon koulutuksiin tai yksityiselle kouluttajalle, joista saat työkaluja ja opit kouluttamaan koiraasi.
Muista lause: Sitä saa mitä vahvistaa
Tuo lause tarkoitaa suomeksi sitä, että mikäli sallit koirasi kiskovan hihnassa, niin se käytös vahvistuu joka kerta ja siitä pois opettaminen on aina vain haastavampaa.
Tämä on siis aivan kaikessa käytöksessä, jota koira toteuttaa.
Kun haluamme muuttaa koiran käytöstä, meidän tulee löytää se juttu, joka motivoi koiraa, jolloin koira kokee saavansa hyödyn siitä, että se ei enää sekoilekaan ympäriinsä ja aiheuta kaaosta ympärillään.
Koira tavoittelee aina hyötyä.
Emmehän mekään tee töitä työnantajalle hyvää hyvyyttämme, kyllä me siitä menetetystä vapaa-ajasta haluamme rahallisen korvauksen joka kuukausi…
Aito's 