Pientä puuhailua

Kesäloma lähestyy loppuaan ja alkaa uuden loman odottelu.
Eilen perjantaina ryhdyin toteuttamaan rytökasan muokkausta.

67759434_10157456559413808_3275479747991175168_nRytökasan reunalle aloin kaivamaan pientä uraa.
Ja kuinkas muutenkaan kuin käsipelin. Omat surkastuneet lihakset ja lapio.

Hiki lensi ja työn edetessä ehdin monesti ajatella, että kyllä sitä voi ihminen olla hullu.
Keski-ikäistyminen voi olla raskasta aikaa.
Osa aloittaa hysteerisen laihduttamisen ja kuntoilun ja läträä erilaisilla ryppyvoiteilla palauttaakseen takaisin jo kadotettua nuoruutta.
Minä kaivan uraa… rytökasan reunalle. Rutikuivaan maahan. Idioottimaista.

67740378_10157456820738808_5535189242168213504_nKun olin saanut uran kaivettua, oli aika pystyttää kivetystä.
Olen jo monta vuotta katsellut pihallamme olleita harkkoja ja nyt viimein löysin niille sopivan käyttötarkoituksen.

Kottikärryt latasin täyteen ja puskin harkkoja lihakset (tai siis ne lihakset, jotka ovat vain muisto menneisyydestä).

Hiki kasteli paidan ja pakarat tuntuivat irtoavan paikoiltaan.

Harkko kerrallaan asettelin ne paikoilleen ja kaivoin ämpäriin hiekkaa, jolla torppasin harkot paikoilleen.
Kyllä ihminen osaa olla hullu! Tätä ajatusta en pystynyt pakoilemaan.

 

Sen sijaan, että olisin ollut tyytyväinen tuohon yhteen riviin, sain houkuteltua puolisoni tekemään toisen rivin kaivaukset.

68728387_10157456939623808_8375486368104579072_nJa niin minulla oli taas tulossa uusi rivi harkkoja.

Oli aika rauhoittua perjantain osalta.
Saapui lauantai ja hommat jatkuivat.
Jatkoin toisen uran loppuun kaivelua ja tasoittamista ja raahasin kottikärryillä harkkoja lisää takapihalta.

Tänään oli paljon kuumempi päivä kuin eilen ja työ tuntui jo eilisen jäljiltä kropassa.
Maitohapot hiipivät käsiin ja harkot liikkuivat kottikärryissä. Kädet tärisivät ja puristusvoima tuntui olevan kaukainen muisto.

 

 

DSC_0629.JPG

Sain työt etenemään mukavasti ja aikakin lensi siivillä.

Nyt enää oli odotettava multakuormaa, jotta saisin vuosia kerääntyneet oksat ja kuivat lehdet piilotettua mullan alle.
Rytökasa tasaantuu vuosien saatossa itsekseen.

Miljoona multakuormaa myöhemmin, rytökasa alkoi näyttämään siltä, ettei se enää pistä silmiin rumuudellaan, vaan vuosien saatossa tuosta kovalla fyysisellä työllä, kierrättämisellä ja hiellä tehdystä rytökasasta tulisi alueen kaunistus.

Ensi kesänä kylvän niittykukkien siemeniä ja annan sen olla koko kylän kaunein rytökasa, jollainen sen ehdottomasti kuuluukin olla.

 

Puutarhatonttuilua

Mökillämme Heinolassa intouduin siivoamaan kasvatuslaatikkoa, joka oli nokkosten valloittama.
Laatikosta löytyi mansikan taimia, sekä pari tuijan taimea, jotka olivat ilmeisesti edellisen kesämökkiläisen idättämiä pistokkaista.

Kasvatuslaatikon seasta löytyi myös tiiliä, ruukkuja ja pieni vihreä kastelukannu, joka oli jopa ärsyttävän suloinen.

Minulla oli vakaa aikomus kiikuttaa tuijien taimet sekä mansikat mukanani kotiin ja sijoittaa ne uudelleen.
Ajatus kuitenkin sai jäädä, sillä tyttäremme tipahti puusta ja nilkka sai melkoisen tällin. Tyttären omasta pyynnöstä, ajelin sitten yöllä Heinolasta Hyvinkään sairaalaan, koska Päijät-Hämeen keskussairaalassa oli tuolloin aivan hirvittävä ruuhka sairaanhoitajan kertoman mukaan.

Onneksi puolisoni on universumin mahtavin tyyppi ja hän toi poikien kanssa taimet tullessaan.

Välittömästi sijoitin mansikat uuteen asumukseensa ja esikoinen kaivoi kukkasille pyynnöstäni uuden paikan.
Yllätyksekseni pojat toivat mökiltä myös raparperin. 026

Koska edellinen kesämökkiläinen oli onnistuneesti saanut idätettyä pienet tuijat, siitä lähti ajatus elämään: Mitäpä jos mekin saisimme aikaiseksi muutaman tuijan?
Onhan meidän pihalla 3 komeaa ja suurta tuijaa, jotka ovat vuosien saatossa selviytyneet ankarissa oloissa.
Niiden juuria ovat koirat kaivelleet, urokset merkkailleet reviiriään alimmille oksille, eikä kukaan ole koskaan niitä hoitaneet.

Niinpä tuumasta toimeen.024
Kaupunkilainen ja semi maalaistollo ryhtyivät tuumasta toimeen.
Ensin oli tietenkin hankittava idätys astiat.
Lyhyen netissä surffailun jälkeen löysimme itsemme Tokmannin puutarhaosastolta ja mukaamme tarttui esikasvatuslaatikot.

023

Mansikat päätyivät viime kesänä valmistamaani kukkalaatikkoon ja itse kesäkukkaset saivat uuden paikan aidan vierestä.

Hurmaavat pikkuiset tuijat saivat paikan etupihalta, jonne tulevaisuudessa muutkin tuijat istutetaan ja lopulta toivottavasti ympäri tonttia.
Jos juurrutus onnistuu, meillä on ensi vuonna 40 tuijan alkua odottamassa maahan istutusta.

Ja sitten se hienoin asia.
Vihdoin ja viimein pihallamme oleva kaivo sai pumpun!
Enää ei tarvitse maksaa vesimaksuja siitä, että pitää kasveja elossa, kun kuiva kesä nujertaa kasveja yksi toisensa jälkeen.

008

Tämä kaivon pumppu on ollut jo pitkään haaveena ja nyt viimein se on siinä!
Koska johtojen vetäminen on tyhmää ja turhaa, hankimme lihasvoimilla toimivan pumpun.
Siinä, kun täyttelee kastelukannua, saa samalla treenattua käsiä 😉

Mökilläkin riittää puuhaa, kun sieltä pitäisi kaivella runsaasti suuria kiviä pois, kaataa pajukkoa ja ja muuta risukkoa lukuisia metrejä.
Tulossa onkin RAGE – leiri Heinolassa, johon sisältyy angstin purkua fyysisesti.
Heilumme viikatteiden, moottorisahojen ja raivosahan voimin sekä poltamme raivatut risut heti pois.
Tämä tulossa lokakuussa ja mukaan saa tulla jokainen, joka tuntee tarvetta päästä purkamaan negatiivisia tunteita ja haluaa tietää miltä kokonaisvaltainen lihaskipu tuntuu.
Luvassa on paljon olutta ja äärettömän huonoa seuraa. Huono seura toki pyrkii juomaan itsensä mukavaksi työn lomassa.

Leirimainos luvassa lähempänä ajankohtaa.
Leiri on ilmainen. Bisset tarjotaan. Omat ruoat mukaan.

Lisäksi huomasin, että kriikunat jälleen tekevät runsaan sadon.
En tiedä mihin työnnän kaikki 100 litraa kriikunoita… toivottavasti joku tulee hakemaan osuutensa.

016